Opiskelijan opas

Sataedulaiselle opiskelusta ja arjesta

Päihdetyön toimintaohje

Pidämme Sataedussa tärkeänä opiskelijoiden hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä.

Jokaisella opiskelijalla on oikeus turvalliseen ja terveelliseen oppimisympäristöön (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 80 §).  Sataedulla on velvollisuus yhteistyössä opiskelijahuollon toimijoiden kanssa laatia kirjalliset toimintaohjeet, joilla voidaan ehkäistä opiskelijoiden päihteiden käyttöä ja puuttua päihdeongelmiin. (L 531/2017, 84 §)

Sataedu rakentaa visionsa ja arvojensa pohjalta hyvinvoivaa oppimisympäristöä.

Ennaltaehkäisevä työ, varhainen puuttuminen, tuki ja hoitoon ohjaus ovat tärkeitä asioita Sataedussa. Sataedussa seurataan opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia joka toinen vuosi tehtävien kouluterveyskyselyjen, AMIS-palautteen, WILMA-kyselyn ja muun tiedon avulla. Sataedu tehostaa ennaltaehkäisevää päihdetyötä toimipaikoissaan. Ennaltaehkäisevää ja korjaavaa työtä tehdään monilla opiskelijoita osallistavilla toimilla. Päihteiden käytön varhainen tunnistaminen ja tuen tarjoaminen toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Opetus- ja ohjaushenkilöstön, opiskelijahuollon ja kotien kanssa on tärkeää tehdä yhteistyötä. Päihdekasvatus on osa normaalia toimintaa ja opetusta. Ennalta ehkäisevä työ sisällytetään hyvinvoinnin vuosikelloon.

Tämä ohje yhtenäistää Sataedussa toteutettavaa opiskelijoiden ennaltaehkäisevää päihdetyötä, päihteiden käyttöön puuttumista ja hoitoon ohjaamista. Erityisen tärkeää on tunnistaa, auttaa ja puuttua riittävän ajoissa tarkoituksenmukaisin keinoin opiskelijoiden päihdeongelmiin ja ohjata tarvittaessa asianmukaiseen hoitoon. Lähtökohtana on se, että jokainen henkilöstöön kuuluva kantaa osaltaan vastuuta ja on valmis tarvittaessa puuttumaan opiskelijoiden päihteiden käyttöön.

Päihdetyön toimintaohjeen hyväksyy kuntayhtymän johtaja ja sen arvioinnista, kehittämisestä ja päivittämisestä vastaa opiskelijapalvelupäällikkö. Toimipaikoilla päihdetyötä koordinoi opiskelijahyvinvointiryhmä.

Lisäksi päihdeohjelmaa ohjaavat useat eri lait. Lakien ajantasaisuus on tarkistettu hyväksymisen yhteydessä, tarkista tarvittaessa ajantasainen lainsäädäntö Finlexistä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/

Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017

Koulutuksen järjestäjä on velvollinen turvaamaan opiskelijan oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Tavoitteena on turvata kaikkien kouluyhteisön jäsenten oikeus ympäristöön, jossa ei esiinny päihteiden tarjontaa tai päihteiden vaikutuksen alaisena toimivia. Laissa ammatillisestakoulutuksesta säädetään myös opiskelijan huumausainetestauksesta. SORA-säädöksien tulkintaa tarkennetaan Koulutuksen järjestäjille keinoja puuttua opiskeluun soveltamattomuuteen, oppaat ja käsikirjat 2015:12, OPH ja Soralainsäädännön toimeenpano terveydenhuollossa, ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen, STM 2015:2.

Lastensuojelulaki (417/2007)

Lastensuojelulaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä, nuorella 18 – 20-vuotiasta. Lastensuojelulain kantavana ajatuksena on lapsen edun periaate. Sosiaaliviranomaiset ovat velvollisia ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin, jos lapsen kasvuolot vaarantuvat tai ne eivät turvaa lapsen tai nuoren tervettä kehitystä tai terveyttä. Säännökset edellyttävät toimenpiteitä myös siinä tapauksessa, jos lapsi tai nuori omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveytensä tai kehityksensä. Ilmoitusvelvollisuus on koko koulun henkilökunnalla salassapitosäännösten estämättä.

​Tupakkalaki (549/2016)

Tupakkalain mukaan tupakkatuotteiden mainonta ja epäsuora mainonta on kielletty. Tupakkatuotteita ja nikotiininesteitä ei saa myydä eikä muutoin luovuttaa alle 18-vuotiaille henkilöille. Alle 18-vuotias ei saa pitää hallussaan tupakkatuotetta tai nikotiininestettä. Tupakointi, tupakkatuotteiden, tupakan vastikkeiden, tupakointivälineiden, sähkösavukkeiden ja tupakkajäljitelmien käyttö ja käsittely ei ole sallittua oppilaitoksen alueella, oppilaitoksen järjestämissä tilaisuuksissa ja työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa. Tupakoida ei saa, eikä savutonta tupakkatuotetta saa käyttää ammatillista koulutusta antavien oppilaitosten sisä- ja ulkotiloissa. Oppilaitoksen henkilöstöllä ja johdolla on valvonta ja puuttumisvelvoite.

Alkoholilaki (1102/2017; voimaan 1.3.2018)

Alkoholilaki kieltää alaikäisen alkoholin käytön. Tämä tarkoittaa sitä, ettei alle 18-vuotiaat saa pitää hallussaan mitään alkoholijuomaa, heille ei saa anniskella eikä myydä alkoholia. Alle 18-vuotiaalle alkoholin välittäminen tai myyminen on rangaistava teko, josta seuraa sakkorangaistus tai vankeutta. Lisäksi henkilö, joka on 20 vuotta nuorempi, ei saa pitää hallussa väkevää alkoholijuomaa.

Huumausainelaki (373/2008)

Huumausainelaki sisältää yleiskiellon, jonka mukaan huumausaineen tuotanto, valmistus, maahantuonti, maastavienti, jakelu ja kauppa, hallussapito ja käyttö on kielletty muihin kuin lääkinnällisiin, tieteellisiin taikka huumausainerikosten ehkäisemistä tai tutkintaa edistäviin tarkoituksiin.

Rikoslaki (39/1889: muutos 374/2008)

Huumausainerikos: Koska huumausainerikokset on määritelty rikoslaissa ja kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos, oppilaitokset eivät voi käsitellä huumeisiin liittyviä kysymyksiä oman harkintansa mukaan hallinnollisesti tai kurinpidollisesti.

Päihdehuoltolaki (41/1986)

Päihdehuoltolaki velvoittaa päihdehuollon alalla toimivat viranomaiset ja yhteisöt olemaan yhteistyössä. Säännös on erityissäännös, ja se velvoittaa tekemään yhteistyötä päihteiden vähentämiseksi ja siitä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi.

Salassapitosäädökset

Oppilaitoksissa päihteisiin liittyvän päätöksenteon valmisteluun ja varsinaiseen päätöksentekoon liittyvät tiedot ovat arkaluonteista tietoa, jota saavat Sataedussa käsitellä ainoastaan ne henkilöt, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskelijaksi ottamisesta, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta taikka antavat lausuntoja mainituista asioista. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 107§.)

Muita päihdetyötä ohjaavia lakeja ovat Työturvallisuuslaki (738/2002), Työterveyhuoltolaki (1388/2001), Järjestyslaki (612/2003).

Päihteiden käytön ennaltaehkäisy

Sataedu panostaa ennaltaehkäisevään päihdetyöhön.

Ohjeistuksien ja sääntöjen taustalla on halu edistää opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia ja työkykyä. Sataedulle savuttomuus on tärkeä arvo, kuten myös kaikille työnantajille. Opiskelijoille suunnatussa informaatiossa kerromme opiskelupaikan olevan savuton. Kerromme Sataedun suhtautumisesta päihteisiin ja Sataedun järjestyssäännöistä. Terveydenhoitaja ja kuraattori informoivat opiskelijoita Sataedun päihdetyön toimintamallista. Informaatiossa huomioidaan alojen erityispiirteet suhteessa päihteiden käyttöön.

Sataedun terveydenhoitajat kysyvät terveystarkastuksen yhteydessä päihteiden käytöstä. Terveydenhoitaja määrittelee tarvittaessa opiskelijan nikotiiniriippuvuustason nikotiiniriippuvuustestillä, alkoholinkäyttöön puututaan mini-intervention tai nuorten päihdemittarin keinoin. Terveydenhoitajat kannustavat ja motivoivat opiskelijoita aktiivisesti päihteettömyyteen ja kertovat päihteiden terveysvaikutuksista kaikille opiskelijoille. Tarvittaessa puututaan opiskelijan päihteiden käyttöön ja ohjataan hoitoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan osana oppilaitoksen hyvinvointityötä. Ehkäisevä päihdetyötä suunnitellaan pitkäjänteisesti. Toteutus liitetään osaksi toimipaikkojen hyvinvoinnin vuosikelloa.​

Savuton Sataedu

Sataedu on savuton työ- ja opiskelupaikka.

Nuuskaaminen, tupakointi ja sähkötupakan käyttö ja esilläpito on kielletty oppilaitoksen alueella, oppilaitoksen järjestämissä tilaisuuksissa ja työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa. Sataedun järjestyssäännöt

Jokaisella Sataedun työntekijällä on velvollisuus valvoa sääntöjen noudattamista ja puuttua rikkomuksiin.  Puuttuminen ja rikkomusseuraamukset on kuvattu suunnitelmassa kurinpitokeinojen käytöstä.

Sataedun järjestyssäännöt

Suunnitelma kurinpitokeinojen käytöstä

​Varhaisen puuttumisen periaatteet ja toiminnot

Päihteiden hallussapito, käyttö ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen sekä niiden välittäminen ja myyminen on kielletty oppilaitoksen alueella, oppilaitoksen järjestämissä tilaisuuksissa ja työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa (Sataedun järjestyssäännöt).

Sataedussa päihteiden käytön ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja varhainen puuttuminen kuuluvat koko henkilökunnan vastuulle. Päihteidenkäyttö ja niiden vaikutukset otetaan puheeksi arkisissa tilanteissa opiskelijoiden kanssa. Toimipaikoissa järjestetään opiskeluhuollon toimesta säännöllisesti päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn liittyviä teemoja ja tapahtumia.  Yhteistyötä tehdään myös toimipaikkojen opiskelijakunnan ja opiskelijahyvinvointiryhmän kanssa.

Ammatillisiin perustutkinto-opintoihin sisältyy yhteinen tutkinnon osan osa-alue Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen. Siinä käsitellään tupakkatuotteita, päihteitä ja niiden haittavaikutuksia. Opintojakson aikana keskustellaan opiskelijoiden kanssa ennaltaehkäisevästi tupakoinnista ja päihteiden käytöstä. Sataedussa kannustetaan suorittamaan Ammattiosaajan työkykypassi, joka ohjaa terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Opiskelijan päihteiden käyttö voi näkyä esimerkiksi toistuvina poissaoloina, myöhästelyinä tai opintojen viivästymisenä. Päihdeongelmaan liittyy usein myös muita psykososiaalisia ongelmia, jotka voivat haitata opintoja. Opiskelijoiden opintojen etenemistä seurataan, seuranta ja tuki kirjataan HOKSiin. Poissaoloja seurataan sähköisesti Wilman kautta. Opintojen etenemisen ja poissaolojen seuranta on vastuuopettajan vastuulla.

Sataedun varhaisen puuttumisen periaatteena on, että

  • havainnoimme aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvointia
  • huolen herätessä toimimme aktiivisesti selvittääksemme tilanteen
  • seuraamme opiskelijan hyvinvoinnin kehittymistä ja sovittujen toimenpiteiden vaikuttavuutta

Jokaisella Sataedun henkilöstön jäsenellä on velvollisuus varhaiseen puuttumiseen. Muu kuin opetushenkilöstö kertoo huolestaan ko. opiskelijan vastuuopettajalle tai opiskeluhuollon työntekijälle.

​Opiskelijaksi ottamisen esteet

Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa estää opiskelijaksi ottamista. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa toimintaympäristöissä silloin tai kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia (SORA-tutkinnot) ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa (L531/2017 41 §, 81 §). Esimerkkinä tällaisista tilanteista on mm. vakava huumausaine- tai päihderiippuvuus, joka voi vaikuttaa merkittävästi henkilön terveydentilaan tai toimintakykyyn.

SORA-säädökset ja -määräykset käsittelevät opiskeluun soveltumattomuuteen liittyviä ratkaisuja. SORA lyhenne tulee sanoista Opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisuja. Niiden keskeisenä tavoitteena on parantaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta. Valtioneuvoston asetuksella ammatillisesta koulutuksesta (673/2017, muutettu 138/2018) säädetään tutkinnoista, joissa erityisiä terveydentilavaatimuksia (SORAtutkinnot). Lisäksi Opetushallitus on määrännyt tarkemmin Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa koulutuksessa (OPH-5-2018).

Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijaksi pyrkiville tieto siitä, minkälaisia terveydentilaa koskevia vaatimuksia ja muita edellytyksiä opintoihin liittyy (L531 40§). Sataedu tiedottaa hakijalle tutkintoa ja sen työelämää koskevista tyypillisistä terveydentila-asioista www-sivuilla, hakijan oppaassa ja opinto-ohjauksessa. Koulutuksen järjestäjä voi tarvittaessa ja perustellusti pyytää terveydentilaa koskevia lääkärintodistuksia henkilöltä, joka on hakeutumassa ns. SORA-tutkintoihin.

Mikäli tutkinto ei ole ammatillisiin perustutkintoihin kuuluva SORA-tutkinto, koulutuksen järjestäjä ei voi pyytää terveydentilaa koskevia selvityksiä opiskelijaksi hakijalta. Koulutuksen järjestäjällä on näissäkin tilanteissa velvollisuus jakaa tietoa ja antaa ohjausta opiskelijaksi hakijalle siitä, miten tutkintoa, ammatillista koulutusta ja työelämää koskevat asiat voivat vaikuttaa henkilön terveydentilaan ja toimintakykyyn. Näin hakija pystyy paremmin hakeutumaan itselleen soveltuvaan koulutukseen.

Päihteiden käyttöön puuttuminen

Päihteiden, huumaus- tai vastaavien aineiden vaikutuksen alaisena olevan tai siitä epäillyn opiskelijan kohdalla toimitaan tässä Sataedun päihdetyön toimintaohjeessa määriteltyjen toimintatapojen mukaisesti.

Sataedun järjestyssäännöt ja suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä määrittelevät myös, miten päihteiden käyttöön suhtaudutaan kurinpidon kannalta ja mitä siitä seuraa. Kun huoli opiskelijan päihteiden käytöstä herää, toimitaan Toimintamalli 1​ mukaan.

Epäiltäessä opiskelijan olevan päihtyneenä oppilaitoksen alueella, työpaikalla tai muussa oppilaitoksen järjestämässä tilaisuudessa tarjotaan opiskelijalle mahdollisuutta puhallustestin avulla todistaa päihteettömyytensä. Epäily voi perustua esim. opettajan tai työpaikkaohjaajan havaintoihin opiskelijan käyttäytymisestä tai muilta saatuun luotettavaan palautteeseen. Koulutuksen järjestäjällä ei ole oikeutta velvoittaa opiskelijaa veren tai uloshengitysilman alkoholipitoisuuden mittaukseen. Alko-mittari löytyy sovitusta paikasta toimipaikalta tai tarvittaessa puhallutus järjestetään paikallisessa terveyskeskuksessa. Toimintamalli 2​.

Huoli päihteiden käytöstä ja hoitovaihtoehtojen pohdinta on keskeistä opiskeluhuollon sisältöä. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa. Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa. Asian käsittelyssä tarvitaan yleensä aina moniammatillista yhteistyötä. Opiskelijan tueksi kootaan monialainen asiantuntijaryhmä. Lähtökohtaisesti kyseessä on aina monialainen asiantuntijaryhmä, kun paikalla on oppilaitoksen toimijoiden, esimerkiksi opettajan ja opinto-ohjaajan, lisäksi opiskeluhuollon palveluiden edustaja. Monialainen asiantuntijaryhmä edellyttää opiskelijan suostumuksen.  Moniammatillisen ryhmän työskentely kirjataan opiskeluhuollon kertomukseen eli MAR-muistioon Wilmaan.

Jos opiskelijalla on hallussaan oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppilaitoksen järjestämässä tilaisuudessa päihteitä tai hän myy niitä, toimitaan Toimintamalli 4​ mukaan.

Yhteistyö huoltajien kanssa

Laki ammatillisesta koulutuksesta ja Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki velvoittavat tekemään yhteistyötä alaikäisten opiskelijoiden huoltajien kanssa.  (L 531/2017 45 § ja L 1287/2013 3 §). Myös 18 vuotta täyttäneiden opiskelijoiden kotiin voidaan olla yhteydessä opiskelijan kirjallisella luvalla.

Luontevan yhteistyösuhteen luomiseen on kiinnitettävä huomiota jo opintojen alkuvaiheessa. Luontevia yhteistyömuotoja ovat opintoja aloittavien opiskelijoiden kotiväenillat ja kotikäynnit, avoimet ovet ja tarvittaessa vastuuopettajan, opinto-ohjaajan tai opiskelijahuollon henkilöstön ja kotiväen yhteydenpito.

Alaikäisten opiskelijoiden vanhemmat voivat Wilman HOKSin kautta seurata opintojen edistymistä. Wilman kautta on mahdollista viestiä myös huoltajille oppilaitoksen tapahtumista ja muista tärkeistä asioista. Vanhemmat ja huoltajat ovat oppilaitoksen henkilöstön yhteistyökumppaneita edistettäessä opiskelijan hyvinvointia ja menestymistä opinnoissa.

Päihteiden käyttöön liittyvän huolen tai epäilyn herätessä on ensin keskusteltava huolesta kasvokkain opiskelijan kanssa. Tämän jälkeen tarvittaessa ollaan yhteydessä alle 18- vuotiaan opiskelijan huoltajiin. Oppilaitoksen tukitoimia ja mahdollista hoitoonohjausta suunniteltaessa otetaan yhteyttä huoltajiin ja tehdään tiivistä yhteistyötä. Suhde opiskelijaan ja hänen huoltajiinsa perustuu molemminpuoliseen luottamukseen noudattaen salassapitovelvollisuutta.

Lastensuojeluilmoitus

Sataedun henkilökuntaan kuuluvilla on velvollisuus tehdä tarvittaessa alle 18-vuotiaasta opiskelijasta lastensuojeluilmoitus. (L 417/2007, 25§) Lastensuojeluilmoitus on tehtävä, mikäli henkilö on saanut omassa työssään tietoonsa asioita, joiden vuoksi opiskelijan lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Työntekijän huoli voi liittyä esimerkiksi lapsen hoidon ja huolenpidon tarpeeseen, kehitystä vaarantaviin olosuhteisiin tai lapsen omaan käyttäytymiseen, esimerkiksi päihteiden käyttöön.

Tärkeää on, että ilmoitus tehdään viipymättä.

”Opetuksen tai koulutuksen järjestäjät ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.” (L 417/2007, 25§)

Ilmoitus tehdään opiskelijan oman kunnan sosiaaliviranomaisille. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse, kirjallisesti tai käymällä virastossa henkilökohtaisesti. Jos ilmoitus tehdään sähköpostilla, on käytettävä suojattua sähköpostia. Mahdollisuuksien mukaan olisi suotavaa keskustella opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa ennen lastensuojeluilmoituksen tekemistä.

Ennen ilmoituksen tekemistä selvitä seuraavat asiat:

  1. Opiskelijan nimi, ikä ja henkilötunnus
  2. Opiskelijan asuinpaikka
  3. Huoltajantiedot ja asuinpaikka
  4. Lastensuojeluilmoituksen sisältö
    • Lyhyesti omin sanoin: mistä olet huolissasi, mitä on tapahtunut, miksi lastensuojelun tarve olisi mielestäsi hyvä selvittää?
  5. Onko opiskelijalle/huoltajille kerrottu lastensuojeluilmoituksen tekemisestä?

Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä on aina tiedotettava toimipaikan kuraattoria. Kuraattorilta saa tarvittaessa apua ja tukea ilmoituksen tekemiseen.

Ilmoituksen jälkeen sosiaaliviranomainen ottaa yhteyttä opiskelijan (alle 18-vuotias) kotiin ja vasta tämän jälkeen keskustellaan mahdollisista lastensuojelullisista toimenpiteistä. Vastuu lastensuojelullisista toimenpiteistä siirtyy ilmoituksen tekemisen jälkeen lastensuojeluviranomaisille. Ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan poistu Sataedun henkilökunnalta, vaan tarvittaessa sosiaaliviranomaisille on tehtävä uusi ilmoitus.

18 vuotta täyttäneiden päihdetapauksissa koulutuksen järjestäjää ei enää velvoita lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuus. Huoltajiin voidaan tällöin olla yhteydessä vain yhteisymmärryksessä opiskelijan kanssa. Suostumus on pyydettävä yli 18-vuotiaalta opiskelijalta kirjallisesti.

Lastensuojelulain 25 §:n 1 momentissa mainituilla ilmoitusvelvollisilla on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain 20 luvussa (seksuaalirikokset) rangaistavaksi säädettyä tekoa. Suoraan poliisille ilmoittaminen nopeuttaa prosessia ja on erityisen tärkeää lapsen suojelemiseksi. Poliisille tehtävän ilmoituksen lisäksi ilmoitus on tehtävä myös sosiaalitoimeen. Poliisille tulee tehdä ilmoitus myös lapsen tai nuoren henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi.

Lastensuojeluilmoitus (THL Lastensuojelun käsikirja)

Huumausainetestaus

Huumausainetestaukseen liittyvät säännökset koskevat kaikkia Sataedun opiskelijoita.

Huumausainetestauksen tavoitteena on estää huumeiden käytöstä aiheutuvat vaaratilanteet, minimoida päihteiden käyttöä ja ennaltaehkäistä siitä aiheutuvia haittoja koulutuksen aikana ja työelämässä.

Sataedu tiedottaa opiskelijoita opintojen alkaessa opiskeluun liittyvistä tilanteista, joissa opiskelija voidaan velvoittaa esittämään huumausainetestiä koskeva todistus. Kun käsitellään huolta opiskelijan päihteiden käytöstä, arvioidaan huumausainetestauksen tarve (Toimintamalli 1). Huumausainetestiin velvoittamisen edellytyksenä on, että kaikki kolme seuraavaa edellytystä täyttyvät.

1. On perusteltu aihe epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena koulutukseen kuuluvissa käytännön tehtävissä oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristöissä tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Perusteltu epäily voi perustua esimerkiksi opettajan tai työpaikkaohjaajan havaintoihin opiskelijan käyttäytymisestä tai muilta saatuun palautteeseen, jota voidaan pitää luotettavana (usean henkilön havainto).

2. Lisäksi edellytetään, että testaaminen on välttämätöntä, jotta opiskelijan toimintakyky voidaan selvittää, ja että opiskelija toimii tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä.

3. Huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena vaikuttaa jollakin seuraavista tavoista:

a. vaarantaa vakavasti opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä. Näin on, jos opiskelija käyttää opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä huolellisuutta vaativia tai väärin käytettyinä vaara-aiheuttavia koneita, laitteita tai työkaluja tai vastaa esimerkiksi lääkkeiden annostelusta tai potilaiden hoidosta.

b. vaarantaa vakavasti liikenteen turvallisuutta. Liikenteen turvallisuus voi vaarantua esimerkiksi, jos opiskelija ohjaa opintoihin liittyen ajoneuvoa huumeiden vaikutuksen alaisena tai niistä riippuvaisena.

c. vaarantaa vakavasti salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä, esimerkiksi henkilö-, potilas- tai pankkitietoja. tai

d. lisää merkittävästi koulutuksen järjestäjän tai työnantajan (koulutussopimus ja oppisopimus) hallussa olevien huumaus- tai lääkeaineiden laittoman kaupan, hallussapidon, käytön tai leviämisen riskiä.

Huumausainetestiin velvoittamisesta päättää rehtori.  Päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta.

Opiskeluhuollon henkilö ja opettaja tekevät esityksen opiskelijan määräämisestä huumausainetestiin. He toimittavat esityksen perusteluineen rehtorille (Wilma-lomake Esitys huumausainetest​aukseen velvoittamisesta). Rehtori tekee päätöksen asiasta kiireellisenä. Päätöksessä määrätään, missä ajassa huumausainetestin tulos on toimitettava ja kenelle se toimitetaan. Opiskelija esittää testin tuloksen koulutuksen järjestäjä edustajalle. Rehtori voi huumausainetestiin määräämistä koskevassa päätöksessä velvoittaa opiskelijan uusintatesteihin, mikäli em. kriteerit täyttyvät.

Kun päätös on tehty, huumausainetestiä koskevan lähetteen antaa toimipaikan opiskeluterveydenhoitaja tai lääkäri ja lähetteet kirjautuvat terveydenhoitajan organisaation tietokantaan. Lähetteeseen kirjataan testattavan opiskelijan lääkitys. Lisäksi opiskeluterveydenhoitajan tai lääkärin on annettava testattavalle selvitys huumausainetestin tarkoituksesta ja sisällöstä sekä mahdollisuudesta riitauttaa varmistettu positiivinen testitulos.

Koulutuksen järjestäjä vastaa huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista.

Huumausainetestauksesta kieltäytyminen ei johda opiskeluoikeuden pidättämiseen paitsi SORA-tutkinnoissa (ks. A 811/1998,16§ ja A 812/1998,8§.) Opiskeluoikeuden peruuttamisesta, pidättämisestä ja palauttamisesta on tarkemmin SORA-tutkintojen osalta säädetty Sataedun järjestyssäännöissä, luvussa 7 ja lainsäädännössä (L 951/2011, L 952/2011.)

Positiivisen huumausainetestituloksen esittäminen tai huumausainetestistä kieltäytyminen käsitellään MAR-ryhmässä. Keskustelussa selvitetään tapahtumien kulku, osapuolien näkemykset ja seuraamukset. Käsittely kirjataan MAR-muistioon.

Huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä kieltäytyminen tai huumausainetestin positiivisen testaustuloksen perusteella annettu lausunto voi johtaa kurinpitotoimiin, kuten kirjalliseen varoitukseen ja toistuessaan opiskelijan määräaikaiseen oppilaitoksesta erottamiseen. Määräaikaisesta oppilaitoksesta erottamisesta päättää monijäseninen toimielin eli SORA-toimikunta.

Huumausaineiden käyttöä koskevia taustatietoja ja niistä annettuja lausuntoja tulee käsitellä luottamuksellisesti ja ne pitää hävittää koulutuksen järjestäjän arkistoista huolellisesti heti, kun se asian käsittelyn kannalta on mahdollista.

Hoitoonohjaus

Sataedussa kiinnitetään erityisesti huomiota opiskelijan hoitoon ohjaamiseen ja hoitoon ohjaaminen katsotaan aina ensisijaiseksi toimeksi kurinpidollisiin toimenpiteisiin nähden. Hoitoonohjauksella tarkoitetaan henkilön ohjaamista ongelmien tasoa vastaavaan hoitoon tilannekohtaisesti. Hoitoonohjauksesta vastaa tilanteesta riippuen joko terveydenhoitaja tai kuraattori. Hän toimii asian vastuutyöntekijänä ja seuraa jatkotoimenpiteitä. Hoitoonohjaus perustuu vapaaehtoisuuteen. Opiskelija voi hakeutua suoraan terveydenhoitajan tai kuraattorin kautta hoitoon. Hoitoon ohjauksen malli sovitaan kussakin toimipaikassa erikseen.​

%d bloggaajaa tykkää tästä: